Digitaalista markkinointia on olemassa paljon erilaista. Sitä pyritään hyödyntämään esimerkiksi online-pelien markkinoinnissa. Vaikkapa Unibet tarjoaa hauskaa verkossa ja markkinoi palveluitaan osaavasti. Millaisia erilaisia ajattelutapoja markkinoinnissa sitten on? Tämä artikkeli erittelee erilaisia markkinoinnin välineitä.

Tuotantosuuntautunut ajattelutapa

Tuotantosuuntautunut markkinoinnin ajattelutapa perustaa siihen, että yrityksen palvelut tai tuote saadaan myytyä ilman sen ihmeellisempää markkinointia. Kapitalismin alkuaikoina monet alat olivat sellaisia, että niillä kysyntä oli suurempaa kuin tarjonta, ja kaikki mitä valmistettiin saatiin varmasti myytyä ilman mitään ongelmaa. Yrityksillä ei ollut tarvetta mietiskellä asiakkaiden toiveita tai tarpeita, tai tuotteiden ominaisuuksia ja niiden markkinoimista. Yrityksen ainoa tehtävä oli tuolloin keskittyä tuotteensa tuottamiseen tarpeita tyydyttävällä tavalla.

Tämä ajattelutapa pätee yhä edelleen monella pienemmällä yrittäjällä, kun ajatellaan ainoastaan tuotannon vinkkelistä. Silloin kun kysyntä on suurempaa kuin tarjonta, tämän tyyppinen ajattelutapa on mahdollinen. Asiakkaat eivät ehkä edes voi vaatia parempaa, koska vaihtoehdot ovat hyvin vähissä ja on tyydyttävä siihen mitä on tarjolla.

Myyntisuuntautunut ajattelutapa

Kun historiassa markkinoiden tarjonta lisääntyi, alkoi yritysten välille syntyä kilpa-asettelua ja tämä aiheutti sen, että asiakkaille tuli ensimmäistä kertaa lisää valinnanvaraa. Tällöin markkinoinnin ajattelu alkoi kehittyä enemmän myyntisuuntaiseksi. Tällöin tuotetut hyödykkeet eivät enää myyneetkään itse itseään, vaan yritykset olivat ensimmäistä kertaa siinä jamassa, jossa joutuivat miettimään, miten erotutaan kilpailijoista ja saadaan asiakas valitsemaan oma tuote vaihtoehtojen kirjosta.

Tälle ajattelutyylille oli melko tavallista se, että itse asiakkaiden toiveista ei sen kummemmin otettu selvää, eli tuote pysytteli edelleenkin muuttumattomana. Tällöin myynnistä vain tuli aggressiivisempaa ja mainonta lisääntyi hurjasti. Asiakas haluttiin saada ostamaan oma tuote, oli hinta mikä hyvänsä. Asiakastyytyväisyyttä ei sen tarkemmin jahkailtu, haluttiin vaan saada myytyä niin paljon kuin vain suinkin onnistuttiin.

Tuolloin markkinointi sai negatiivista leimaa, koska siitä tuli lähestulkoon tyrkyttämistä ja pakkomyymistä. Tuotetta markkinoitiin valheiden keinoin ja lupaukset eivät kovinkaan usein kohdanneet todellisuutta. Tämän tyyppilinen markkinointiajattelutapa oli valloillaan etenkin 50-60-lukujen taitteessa, mutta yhä edelleen tänäkin päivänä markkinoilla voi tavata näillä valheellisilla keinoilla tuotteitaan kaupittelevia yrityksiä.

Kysyntäsuuntainen ajattelutapa

Myyntisuuntaista ajattelutapaa seurasi pikkuhiljaa kysyntäsuuntainen tapa ajatella. Siinä alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen, mitä asiakkaat oikein halusivat ja tarvitsivat. Tällöin markkinoinnin ja asiakkaiden tarpeita ryhdyttiin myös ensimmäistä kertaa tutkimaan. Näitä tutkimustuloksia myös hyödynnettiin, sillä tuotteita alettiin kehittää niiden pohjalta siten, että tuotteista tuli asiakkaille oikeasti mieluisia. Tämän tyyppinen markkinointiajattelutapa ajoittuu 70-80-lukujen taitteeseen, kun hippikausi oli vehreimmillään. Tästä oli kuitenkin vielä vähän matkaa siihen, kun asiakkaat alettiin näkemään yksilöinä. Vielä tällöin kaikkia ajateltiin yhtäläisenä massana, ja yritettiin kehittää kaikille sopivia tuotteita.

Asiakaskeskeinen ajattelutapa

Kysyntäsuuntaisesta ajattelutavasta päästiin luonnollisesti siirtymään asiakaskeskeiseen markkinoinnin ajattelutapaan. Se oli edeltäjästään hieman kehittyneempi versio, sillä nyt asiakkaat nähtiin kasvottoman massan sijaan yksilöinä, joille yritetään tarjota yksilön tarpeet tyydyttäviä tuotteita. Yrityksen onkin siis tärkeä löytää oma asiakaskuntansa ja saada rajattua oma kohderyhmänsä, jotta markkinoinnin voi keskittää mahdollisimman tarkasti potentiaalisille asiakkaille. Omat asiakkaat on tunnettava läpikotaisin ja heidän tarpeet ja ostokäyttäytyminen on tunnettava hyvin. Suurin tavoite onkin vastata näiden tarpeisiin paremmin kuin kilpailijat pystyvät.

Nykyään ei enää haluta kertaluontoisia kauppoja, vaan halutaan asiakaspysyvyyttä niin, että asiakas palaa ensimmäisen kerran jälkeen ostoksille aina uudelleen ja uudelleen. Tämä on yritykselle helpompaa ja ennen kaikkea halvempaa: olemassa olevien asiakkaiden ylläpito on edullisempaa kuin jatkuva uusien hankkiminen.

Asiakaskeskeinen markkinointi on nykyään kaiken markkinoinnin avainsana. Tällaista markkinointia on esimerkiksi se, kun uuden asunnon ostajalle annetaan jo rakennusvaiheessa mahdollisuus omien toiveidensa mukaisesti vaikuttaa vaikkapa asunnon sisustusmateriaaliratkaisuihin tai kodinkoneasioihin. Tai uuden auton ostajalle tarjotaan mahdollisuus päättää itse autonsa väri ja mieleisensä varustelutaso. Tämän tyyppisen markkinoinnin perusidea piilee siinä, että jokainen tuote on räätälöity yksilön tarpeisiin ja mieltymyksiin sopivaksi.